Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Lempisatuja
 
Kotitehtävä:
Mikä on sinun lempisatusi. Miksi? Mikä tekee sadusta hyvän.
 
Fenix-lintu, H. C. Anderssen
Kolme pukkia
Se on totisin tosi, H. C. Anderssen
Täti-hortensian kaunein satu, Mika Waltari
Adalmiinan helmi, Sakari Topelis
Fenix-lintu, Raul Roine
Keisarin uudet vaatteet
Tulitikkutyttö
Peukaloiset retket
Ruma ankanpoikanen
Viluinen pingviini
Esittely
 
Harjoitus:
Mikä eläin sinä olisit. Kuvaile itseäsi eläimenä.
Esittelyloru
Karvapallo karhu,
korpisuolla kömpii.
Oottaa talven tuloa,
karpaloita popsii.
Huolta ei oo huomisesta,
tulkoon talvi, halla.
Lämmin karhun nukkua
on ison kuusen alla.
Eija
Siperian lintu
 
29.10.2010
 
1.
 
Esittely.
 
Siperian lintu
mutta paleltaa.
 
Pisin matka jäi taakse
mutta ei sammu jano
 juurilleen taas palata…
 
Äiti jäi siinne
mistä pisin matkani alun sai…
Galina
 
    
 
Tajunnanvirtaa
 
Harjoitus:
Kirjoita kymmenen minuuttia tajunnanvirtaa. Voit hyödyntää tekstiä poimimalla kultakimpaleita tekstistäsi ja kehittelemällä tarinoita eteenpäin.
 
 
 
Aforismeja:
 
Aika on rahaa mutta se ei käy maksuvälineeksi kaikkeen (Anneli)
 
Uteliaat ovat aina ensin liikkeellä (Irma)
 
Sadepisarat lausuvat tipparunoja (Hilkka)
 
 
Sadutuksia.
 
Harjoitus, pareittain:
Valitse joku (lempi)esine ja kerro tarina, jossa se esiintyy. Parisi kirjoittaa tarinan ylös juuri sellaisena kuin olet sen kertonut. Kun tarina on valmis, voit vielä korjailla sitä.
 
 
Lusikka ja poika.
 
Olipa kerran lusikka ja poika. Poika oli köyhä. Pojalla oli vain lusikka.
     Yhtenä päivänä tapahtui ihme. Kun poika meni nukkumaan, hän kuuli jotain ääntä. Poika pelästyi sitä. Joku puhui siellä. Poika meni katsoon. Hän huomasi, että hänen lusikkansa puhui ja vielä seisoi.
     Poika alkoi ihmetellä, miten lusikka voi puhua. Poika ei kerinnyt edes aatella, kun lusikka sanoi: ”Moi!” Sitten poika sanoi myös: ”Moi.”
     Lusikka ehdotti pojan kanssa leikkiä. Poika alkoi änisemään, hmm hmm ja sitä kesti pikkuisen aikaa. Kun lusikka teki samalla lailla, poika suostui. Lusikan kanssa poika leikki ja leikki.
     Lusikasta ja pojasta tuli ystävät, eikä poika ollut enää yksinäinen. Ne leikkivät aina aamuisin. Poika alkoi nukkua lusikkansa kanssa sängyssä ja niistä tuli ikuisia kavereita.                       
                                                                                       Samu
 
Enkeli
 
Enkelillä on oma onnentavara. Onnentavara on lusikka. Hän pitää sitä aina mukana. Kun enkeli oli hävittänyt lusikan yhden kerran, hän luuli, että hänestä tuli onneton.
     Enkeli alkoi etsiä lusikkaa, mutta sitä ei löytynyt mistään. Kerran tapahtui ihme. Silloin kävi, ettei hänestä tullutkaan onneton vaan ihan onnellinen.
     Enkeli ei enää tarvinnutkaan lusikkaa vaan hän tiesi, ettei tarvitse onnentavaraa. Riippuu itsestä, kuinka hyvä on.
                                                                                     Samu
UNISIEPPARI
Minä synnyin suuren, suuren meren takana maassa, jossa on aina kesä. Metallilintu toi minut tänne kylmään maahan. Olen löytänyt täältä paikkani, mutta muistelen jokainen päivä suurten virtojen valkeita lintuja, joiden sulkia toin mukanani.
Minun työni on pitää pahat unet pois teidän lähetänne. Levitän valkoisilla sulillani valoa, lämpöä, läheisyyttä, joita pienet intiaani-tytöt punoivat sisuksiini.
Täältä uudesta kotimaastani olen saanut itseeni lunta, unta ja voimaa uutta.
Olen seitsemän meren unisieppari, jota Nukku-Matti suosittelee.
Kertoi Hilkka, kirjoitti Anneli
 
 
 
Romantiikkaa
 
 
Olipa kerran tyttö, joka oli ihan köyhä. Hänellä ei riittänyt rahaa edes veteen eikä ruokaan. Eräänä päivänä yksi sotilas tuli ja sanoi: ”Minä rakastan sinua ja minä haluaisin sinut vaimokseni”. Tyttö suostui.
     Sitten kun he menivät naimisiin, mies antoi tytölle korun, joka ei ollut tavallinen koru. Mies sanoi: ”Pidä koru aina mukana. Se tekee sinut onnelliseksi, rikkaaksi ja hyväsydämiseksi. Mutta jos sinä hävität tämän, sinusta tulee köyhä, pahasydäminen ja onneton.”
     Parin päivän päästä mies kuoli. Tyttö kuunteli käskyn ja laittoi korun. ja hänestä tuli onnellinen, hyväsydäminen ja rikas.
      Kerran tyttö hävitti korun. Hänestä tuli sellainen kuin mies sanoi.
      Eräänä päivänä joku poika löysi sen korun. Se oli tippunut joelle. Sitten poika etsi omistajaa. Hän löysi omistajan, sen tytön. Tyttö tuli taas onnelliseksi.
                                                                                       Samu
Paritarinoita
 
Harjoitus:
Kirjoita yksi lause paperille ja anna paperi parillesi, joka jatkaa tarinaa. Vuorotelkaa. Tarinan aloittaja päättää tarinan, kun seitsemän lausetta on koossa.

 

Satukurssilla tehty pariharjoitus
 
 
Päivä on sangen sumuinen
tai pikemminkin päivän alku, siis aamu.
Vielä en tiedä, miten päivä jatkuu,
mutta viimeiset lokakuun päivät antavat toivoa.
On tulossa raikas ja puhtaan valkoinen talvi.
Mutta joku kertoi, että tästä talvesta tulee vuosisadan
kylmin. Hän kai luuli voivansa peloitella minua.
Tulkoon kylmä talvi, en pelkää.
Voin aina käpertyä sisään lämpimään ja lukea
hyvää kirjaa.   Eija ja Galina
 
 
Ei ole rakkautta, paitsi äidin
 
Vaikka etsin miten, en sitä löydä. Ja näin hän toisti, kunnes yhtenä päivänä… Tapasin ihanan miehen. Kyllä, tapasin silloin, kun en odottanut lainkaan, olin käymässä, katselemassa kukkia hautausmaalla. Hän tuntui niin tutulta ja turvalliselta, sai unohtamaan surun. Luulin vain, että suru on unohdettu, päinvastoin, ajattelin, parempi se hän olisi kävellyt – kenen
kukat olen kastellut.
 
 
Jatkotarinoita
 
Harjoitus:
Kirjoita lause paperille ja anna paperi seuraavalle, joka jatkaa tarinaa. Laita paperi kiertämään. Kun aloittamasi lause on palannut takaisin, tee loppulause. Niin tarina on valmis. Voit myös peittää edelliset lauseet.
 
 
Tuuli tuuletti tukkaa
 
Viluinen pingviini.
Kamera oli jo viritetty valmiiksi.
Hei likka, ethän ole onneton, näytä sormes´, joko sut´varattu on.
Kohta kaupoissa joululaulut soi.
Kova kalkatus kuuluu ympärilläni.
Jos kaiken kertoisin tästä tarinasta, ette sitä uskoisi kukaan.
Elämä on ihanaa nyt ja huomenna tai kunnes me hengitämme, kun Dostojevski sanoo.
Onko täällä kilttejä
lapsia askarruttaa monet asiat, kuten
lumi
peitti
sadepisarat lausuivat tipparunoja
Kaikki on turhuutta auringon alla.
 
 
Se kuulosti aivan hipsuttelulta
 
Tuntui siltä, että joku tuli. Kuka se mahtoi olla? Oliko kummitus, kun silmäni ei tunnistanut vielä mitään. Mitä kummaa, kun olin eilen näkeväni jonkun ikkunasta kurkkivan? Tonttuko siellä hipsuttelee, kurkkii, onko kaikki kilttejä.
 
Maija ja Mikko, tietysti he ovat olleet kilttejä ja odottavat joulua ja joulupukkia. Tiedän sen, että ei turhaa. Mutta Maijan ja Mikon mieltä kaihersi se, että he leikkiessään, aivan vahingoissa olivat rikkoneet äidin lempimaljakon.
 
Vaikka maljakko särkyi aivan vahingossa, se tuntui väärältä. Maljakko oli perintökalu. Siitä oli riidelty kymmenen vuotta. Ja nyt kun sen olisi joku voinut saada, ei se kelvannut kenellekään.
 
Tonttu koputti ikkunaan, vinkkasi silmää ja hihkaisi: Pois murhe ja huoli, turha kitinä maljakosta nyt mureni ja kuoli.
 
 
Osaatko sinä rakastaa?
 
Sydän tunteita täynnä oleva lämmittää. Kuka sitä itse tietää, osaako? Oioi, kun rinnassa ripisee ja polvissa pomppii, niin se on rakkautta se. En tiedä, voiko näin ajatella. Kuitenkin päässä pörrää ja kellot soi. Olen ymmälläni. Onko tämä vain äkillinen sekoaminen? Oletko sinä oikea vai valepukki? Uskotko faktaan vai fiktioon? Ei kai sillä ole väliä, kunhan on parta ja hyvät jutut. Naapurin miehelläkin on hyvä sydän, ja se parta. Kaikki meni parran kyytiin. Hipheihurraa sitä rakkauven vinkua, ihan alkoi partaa kutittaa, ja nännit täristen minua heiluttaa.
 
 
 
 
 
Suotonttu oli pahalla tuulella.
Taas oli joulu tulossa.
Ja työtä joutui tekemään yötä päivää - ilman lomia
ja se ärsytti kovin.
Siksi suotonttu painui suolle vaan ei suohon.
Saipa nyt kuitenkin hetken virua suonsilmään tuohon niin pehmeään.
Karpaloita ja tupasvilloja tonttu keräsi varastoon talven varalle.
Niitä se massutteli niin, että se sai vatsan kuralle.
Kuka nyt jakaa lahjat lapsille se huokaili surullisena.
Kuka tahansa! Tai ei kukaan koskaan.
Suolle tupsahti Hukka-susi ja katsoi tiukasti tonttuun.
"Mikä ihme sinua taaskin riipii?" se kysyi.
Sinä oletkin sitä Huijarin sukua.
Nyt joudut lähtemään hukkaan koko joulunajaksi.
 
 
 
Tiedän paikan ihanan
 
Harjoitus:
Kirjoita lapsuutesi paikasta, jossa oli ihana olla
2.
Lapsuuteni lempipaikka Arkashovo kylän ” Lavirovo”.
 
Kotitalomme takana sijaitsevan elättäjämme - vihanneskasvimaan rajalla oli kumpu. Siinä oli meidän Arkashovo kylän lasten lempileikkipaikka.
Mitään sopimatta keskenään, kokoonnuimme siinne heti , kun toukokuun aurinko sitkeän Siperian talven jälkeen ensin sulatti lunta ja sitten peitti meidän Lavirovon kevään - vihreällä matolla.
Matto tuoksahti vahvasti kostealle ja ilmakin oli kostea, mutta ”meidän oma paikka ”tuntui olevansa sadusta, jota luettiin joskus…
Tähän saakka minun on vaikeata tajuta - miksi siinä, mäntyjen ja kuusien läheisyydessä, juoksimme silloin onnellisina kilpaa: väsymättä, unohtaen vanhempien käskyjä palata kotiin määrättyyn aikaan, tuntematta kipuja vierien kummulta.. alas kuin erikokoisia palloja ja juosten uudestaan ja uudestaan vihreän kummun päähän ja alas kunnes jonkun meistä vanhempien kärsivällisyys sai lopun.
Galina
KOTIMETSÄN LUOLA
Jos mieli oli paha
tai puuttui tärkeä raha,
minä metsän peittoon menin
siellä sydäntäni hellittelin.
On kuusen piilossa kiven kolo,
siellä kallionhelmassa löytyy hyvä olo.
Kivi antoi minulle oikeaa rauhaa,
tuulet kuiskivat eloa lauhaa.
Jo vaarini ennen luolassa eli,
kun veljeä vastaan taisteli veli.
Isäni sinne öisin evästä kantoi,
metsä aseettomalle suojan antoi.
Eri sukupolvet luolasta suojan sai,
minä siellä itkin, joskus nukuinkin kai.
Elämä kantaa, kun on vahva suoja,
siellä voi unelmoida ja tuntea Luoja.
Hilkka
 
 
Välitehtävä
 
Kirjoita eläinsatu, joka kääntää asioita toisinpäin.
 

©2018 Kirjoittajapiiri Kursiivi - suntuubi.com